(Runo, kesäkuu 2007)
laiturilla yksinäisyys sikiöasennossa
enkä kasta edes varpaita
päiviin jotka lähetetään postikortteina Espanjasta
baarijonot, värivalot ja nauru
mustelmilla ja hukkuneena pallomeressä
minulla ei ole enää kolikoita toivomuslähteeseen
niille kolmelle sanalle
kuiskattuna iholla
kirjoitan vihdoin hiljaisuuteni kaunolla
terveisiä sieltä missä linnut lentävät liian matalalla
älä pelästy kun muste tahrii kädet
sillä kesälläkin olen lokakuu
sen sumu paidassa kuin viime vuodet silmillä
tänään en tarvitse peiliä tuplatakseni kyyneleet
ja vihdoin sataa
vihdoin sataa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti