(Runo, heinäkuu 2007)
tulipunaisen vessanlukon alla minä kirjoitan
kuuluisia viimeisiä sanoja nyrkkini sisään
ihoni kiristyy rystysille valkoisempana kuin koskaan
niiltä liu’un yhä lähemmäksi raapaisupintaa
jonka urissa leikkii mieleni miljoonia pyromaaneja
palan ja palan
kivijalkaan saakka
minä palan
ja keräisitkö sinä, kasaisitko minut kämmenellesi
vaikka pöllyän enkä pysy kasassa
kuuntelisit epätasaiset rytmini ja painaisit pääsi
siihen kuoppaan jossa kuulet änkytykseni
jos nyt vain painaisit pääsi ihan hiljaa rinnalleni:
kolme lyhyttä
kolme pitkää
kolme lyhyttä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti